Järppilän kartano

Taivassalon Helsinginrannassa, historiallisen Suuren Postitien varrella.
Järppilän kartano on vuosisatoja vanha kartanoalue.
Ylhäisö, kuninkaan kuriirit ja kuningas Kustaa III ovat olleet menneinä aikoina Järppilässä vieraina.

Nykyinen päärakennus on keisarillista empiretyyliä ja rakennettu 1830-luvulla.
Ensimmäiset merkinnät Järppilästä löytyvät 1480-luvulta ja vuodesta 1570 on katkeamaton haltijaluettelo.
Omistajasukuja ovat olleet mm. Hornit ja Flemingit.

Juhana Herttuan hoviin kuulunut tallimestari Bertil Iivarinpoika Grön, joka käytti Tott- suvun vaakunakilpeä, sai haltuunsa Järppilän vuonna 1567. Tilaan liitettiin useita tiloja Taivassalosta, Lokalahdelta ja Vehmaalta. Järppilä oli aikoinaan  kolmikerroksinen, hienosti sisustettu kartanolinna, joka oli rakennettu 1570-luvulla. Kartanolinnasta on jäljellä kukkulan korkeimmalla kohdalla sijaitseva ja kivimakasiiniksi kunnostettu rakennus, sekä tynnyriholvikellareiden jäännöksiä.

Monet sovittavat osan Välskärin kertomusten tapahtumista Järppilään. Arvellaan, että Järppilä  olisi ollut Mainiemen linnan esikuva. Monet Mainiemen linnan paikkaa koskevat määritelmät sopivatkin Järppilään, jonka kautta kulki vanha Ruotsin tie. Linna hävitettiin Kaarle Herttuan ja Sigismundin välisen taistelun aikana. Keskiajan päättyessä Järppilä oli kirkon tila, joka peruutettiin kruunulle.

Nykyisen kartanorakennuksen kellarikerros on rakennettu todennäköisesti 1600-luvulla linnan raunioista kootuista kivistä. Kellarikerroksen kunnostus on valmistunut ja kutsuu vieraita nauttimaan romanttisten holviensa tunnelmasta.  Kenties kartanon kummitus- Valkea Rouvakin on läsnä. Entisaikaan kellarit ovat toimineet myös vankilana.

Nykyisellä omistajasuvulla kartano on ollut vuodesta 1898 lähtien. Suvun nykyiset  omistajat ovat emäntä Maija Jaakkola- Angervuori  tyttäriensä Eva-Marian, Marjon ja Riitan kanssa.