Järppilän aarrearkku

Järppilän kartanolinna, joka rakennettiin 1570-luvun lopulla on yksi Suomessa olleista 12 kartanolinnasta.

Juhana Herttuan hoviin kuulunut tallimestari Bertil Iivarinpoika Grön, joka käytti Tott- suvun vaakunakilpeä, sai haltuunsa Järppilän vuonna 1567. Tilaan liitettiin useita tiloja Taivassalosta, Lokalahdelta ja Vehmaalta. Järppilä oli aikoinaan  kolmikerroksinen, hienosti sisustettu kartanolinna, joka oli rakennettu 1570-luvulla. Kartanolinnasta on jäljellä kukkulan korkeimmalla kohdalla sijaitseva ja kivimakasiiniksi kunnostettu rakennus, sekä tynnyriholvikellareiden jäännöksiä.

Monet sovittavat osan Välskärin kertomusten tapahtumista Järppilään. Arvellaan, että Järppilä  olisi ollut Mainiemen linnan esikuva. Monet Mainiemen linnan paikkaa koskevat määritelmät sopivatkin Järppilään, jonka kautta kulki vanha Ruotsin tie. Linna hävitettiin Kaarle Herttuan ja Sigismundin välisen taistelun aikana. 

Nykyisen kartanorakennuksen kellarikerros on rakennettu todennäköisesti 1600-luvulla linnan raunioista kootuista kivistä.  

Järppilän kartanolinnan raunioilla ja kartanopuistossa, sekä rannoilla on pian entistä enemmän  eloa. Vuoden 2005 kesällä valmistuu suunnitelma  Järppilän aarrearkusta arkkitehti Viri-Teppo Pärnän tekemänä.

Arkeologi Kari Uotila on käynnistänyt tutkimuksen kartanolinnan raunioilla ja kaivaus on jo käynnissä.

Järppilän aarrearkusta tulee tulevina vuosina löytymään runsas aarrelöytöjen kirjo kaikenikäisille ryhmille.